Viikonloppu meni nopeasti ohi, ajatus jäljellä olevasta kesälomasta on alkanut tuntua paremmalta.

Tulin torstaina kotiin perheen yhteiseltä "roadtripiltä", nähtiin Imatran koski ja muitakin paikkoja. Oli kivaa, söin liikaa ja naama kukkii nyt.

Perjantaina olin kaverin kanssa Helsingissä, päädyttiin epämääräisen harhailun jälkeen lopulta Shakersiin, josta muutaman drinkin jälkeen siirryttiin jatkoille meille. Loppuilta/yö sujui entisiä lukiokavereita analysoidessa ja tyhmiä telkkariohjelmia katsoessa. Aamulla syötiin mitä oli jääkaapissa oli jäljellä.

Illalla päädyin Helsinkiin toisen kaverin kanssa. Olin henkisenä tukena rauhoittelemassa sitä, sillä oli treffit tulossa samana iltana. Olisi tehnyt mieli jäädä kurkkimaan minkä näköinen tyyppi oli kyseessä, mutta en sitten uskaltanutkaan. Sen sijaan menin Kiasman kauppaan ja ostin ihanaihanan kalanlinssikameran. Loppuillan opettelin vanhanaikaisen filmillisen kameran käyttöä. (osaakin muuten olla hankalaa!)

Eilen, sunnuntaina, mentiin hietsuun kirppikselle ja napsittiin kuvia uudella kameralla. Nyt on filmi täynnä, vien sen tänään kehitykseen. Illalla combatiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Saisinkohan astianpesukoneen tyhjättyä+täytettyä sitä ennen? laiska olo.

Eipä muuta. Kesä selkeesti kääntymässä parempaan suuntaan. Yks ihanimmista kavereista ikinä tulee tänään/huomenna kotiin. Oli jo ikävä :) Sitten menen toisen kaverin kanssa keskiviikkona leffaan ja loppuviikosta varmaan pelaamaan korista tutun kanssa, jonka oon nähnyt viimeksi viime kesänä.

Helsinki - kiva paikka eksyä

Helsingissä kierrettiin kivoja pikkuliikkeitä Punavuoressa ja syötiin jäätelöä mäkkäristä. Tulevaa teekkaria houkuttivat vanhoista tietokoneen näppäimistä tehdyt avaimenperät, mutta korkeat hinnat herättivät takaisin todellisuuteen. Hinnat eivät olleet kuitenkaan esteenä kun Stupidosta oli ihan pakko ostaa Goo Goo Dollsia, "kun se oli vaan viis euroa" ja Keltaisesta Jäänsärkijästä Flogging Mollya, "kun sen painos on kerta loppu".

Illalla näin kaveria (vai sanonko ystävää?) pitkästä aikaa, ja huomasin, että omista asioista on edelleen helppoa selittää toiselle. Jälkeenpäin tajusin, että toinen ei puhunut itsestään mitään. Taustalla soi koko illan SMG ja Anna Järvinen. Terhi Kokkosen ääni joutui analyysiin, lopputulos: sietämättömän ihana.

Oli synkkä ja myrskyinen yö...

Maailman suurimmassa tylsyydessä perustettu blogi.

Aika: Ylioppilaskirjoitusten ja opiskelun välinen "kesäloma"
Paikka: Pieni epämääräinen valtio Euroopassa, pohjoisessa.
Suunnitelmia: 0
Aikaa: 49 päivää
Missio: Selvitä hengissä

Tavallinen päiväkirja ihmisestä, jolle ei tapahdu mitään.